Koiran historiaa
Koiran historia on nivoutunut yhteen ihmisten kanssa jo monien vuosituhansien ajalla. 15 000-10 000 vuotta sitten ihmiset asettuivat aloilleen. Asumisyhteisöjen lähettyville syntyi kaatopaikkoja, joista sudet kiinnostuivat heti helpon ravinnon toivossa. Nämä kaatopaikat olivat myös hyviä turvapaikkoja nuorille susille, koska muut pedot harvemmin halusivat tulla ihmisen lähelle. Sudet, jotka eivät ihmistä pelänneet, saivat parhaiten ravintoa. Esimerkiksi ihmisen seuraan saalistusretkille lyöttäytyminen saattoi tietää ihmisille tarpeettomien eläinten osien saamista. Ihmiset halusivat pitää sudet lähellään, koska ne varoittivat toisiaan vaaran, kuten pedon tai toisen heimon ihmisen lähestyessä. Tällöin ne varoittivat samalla myös ihmistä. Niin karulta kuin se kuulostaakin, ihmiset saattoivat myös jossain tilanteissa käyttää susia vararavintonaan.
Kun susia haluttiin alkaa tarkoituksella houkutella ihmisasutuksen laidoilla sijaitsevilta kaatopaikoilta ihmisasutuksen pariin, ne piti ehdottomasti kesyttää, sillä muuten ne olisivat olleet riski turvallisuudelle. Susi olisi nimittäin saattanut metsästää esimerkiksi lapsia. Tässä vaiheessa sudesta siis alkoi vähitellen kehittyä koira. Pidemmän selostuksen koiran alkuperästä voi lukea täältä, jossa se on asia on kuvattu huomattavasti tätä lyhyttä tiivistelmää yksityiskohtaisemmin.
Koiran kesyttämisen jälkeen siitä tuli ihmiselle muutakin kuin vain hyötyeläin, sillä koira on jo pitkään ollut myös ihmisen tärkeä seuralainen. Koiria alettiin myös käyttää moniin eri tarkoituksiin. Siperian lumisilla seuduilla eläneet ihmiset esimerkiksi käyttivät koiraa vetokoirana jo 9000 vuotta sitten. Joitakin koiria taas alettiin käyttää pelkästään seuralaisina varsinkin ylempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa. Ihminen myös harjoitti tietämättään jalostusta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vetokoirista lisääntymään valittiin vahvimmat yksilöt, ja seurakoirista taas eniten ihmisen silmää miellyttävät muotovaliot. Tämän takia eri koirarodut eroavat nykyään toisistaan niin suunnattomasti rakenteeltaan ja käyttäytymiseltään.
Koira ja ihminen ovat eläneet siis yhdessä jo erittäin pitkään. Aluksi koiran kantamuoto susi ei elänyt kovin tiiviissä vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, vaan se vain oleili mielellään ihmisasutuksen reunoilla. Ihmisen kiinnostuttua susista niistä vähitellen alkoi kehittyä koiria. Ihmisten maailmanlaajuinen ja pitkään kestänyt kiinnostus koiria kohtaan näkyy muun muassa eri rotujen rakenteen suurena vaihtelevuutena.