Kani

Toisin kun voisi kuvitella, kanit eivät ole jyrsijöitä. Ne kyllä tykkäävät jyrsiä kaikenlaista aina oksanpätkistä omistajansa suureksi riemastukseksi jopa huonekaluihin saakka. Niiden käpälien rakenne kuitenkin eroa jyrsijöistä. Niillä on erityisen vahvat takajalat, jotka pitää syliin nostettaessa ottaa huomioon. Kanin selkäranka voi nimittäin vaurioitua sen potkiessa hallitsemattomasti. Mutta mitä kanit sitten ovat, jos eivät jyrsijöitä? Ne ovat jäniseläimiä.

Kanit ovat kasvissyöjiä. Niillä pitää olla aina saatavilla raikasta vettä ja heinää. Heinä on kanin perusruokaa, jota ilman se ei selviä. Kanin ruuansulatuselimistö on pitkälle kehittynyt tuottamaan ravinneköyhästä ravinnosta kaikki sen tarvitsemat ravintoaineet. Heinä myös kuluttaa kanin hampaita, koska se pitää pureskella huolellisesti. Kanille ei siis periaatteessa tarvitse antaa mitään muuta ruokaa kuin heinää, vaikka se saattaakin kuulostaa kaneihin perehtymättömän korvaan aika kummalliselta.

Vaikka kani ei heinän lisäksi muuta ruokaa tarvitsekaan, moni omistaja antaa myös mielellään jotain muuta. Kaupasta ei missään nimessä kannata valita kaikkein halvinta siemensekoituspussia. Siemenet ja pähkinät eivät nimittäin kuulu kanin ruokavalioon muuten kuin ehkä satunnaisina herkkuina. Supermarkettiruuan sijaan pitäisi ostaa eläinkaupasta korkealaatuisia pellettejä. Niitäkään ei saa kuitenkaan antaa mielin määrin, koska jotkut kanit saattavat alkaa suosia niitä heinän sijasta.

Heinän ja pellettien lisäksi kanille voi antaa myös erilaisia oksia pureskeltavaksi. Niitä voi ostaa eläinkaupasta tai hakea ulkoa. Lisäksi kanille voi antaa herkkuna pieniä määriä hedelmiä ja muuta tuoreruokaa. Hyviä esimerkkejä sallituista herkuista ovat esimerkiksi parsakaali, porkkana, pinaatti, lanttu, varsi- ja juuriselleri, vadelmanlehdet, omena, päärynä, banaani, apila (ei kuitenkaan puna-apila), tavallinen käsin poimittu ruoho ja voikukan lehdet. Kanille ei saa missään tilanteessa antaa esm. sitrushedelmiä, papuja, sipulikasveja tai kaalia. Klikkaa tänne nähdäksesi kattavamman listan kaneille soveltuvasta ravinnosta.

Kanilla on erittäin herkkä vatsa, joten niiden ruokkimisessa pitää olla erityisen tarkka. Pienikin määrä väärää ravintoa tai vaihtoehtoisesti liian paljon jotakin sallittua, mutta vain herkuksi tarkoitettua saattaa aiheuttaa ripulia tai ummetusta. Kanille ei siis anneta ikinä kerralla esimerkiksi kokonaista banaania, ainoastaan pieni pala. Ripuli tai ummetus voi olla kanille jopa kohtalokasta. Jos kani nimittäin huonon olon vuoksi menettää ruokahalunsa, se ei kauaa elä. Siksi onkin toimittava nopeasti, jos huomaa että kani ei syö tai juo. Eläinlääkäri saattaa esimerkiksi antaa tällaisessa tilanteessa mukaan ravintovelliä, jota pitää pakkosyöttää kanille parin tunnin välein kunnes se saa ruokahalunsa jälleen takaisin.

Kanille ei voi koskaan ostaa liian isoa häkkiä. Pienille kaneille minimikoko on kuitenkin 120 x 50 cm ja isommille (4-5 kg) 140 x 50 cm. Kani ei ole missään tapauksessa häkkieläin, joten sen pitäisi päästä jaloittelemaan mahdollisimman paljon päivän aikana. Useimmat kanit oppivat sisäsiisteiksi. Huoneisto pitää kuitenkin muistaa tehdä kaniturvalliseksi esimerkiksi varmistamalla, että kani ei pääse käsiksi sähköjohtoihin. Kuten jo alussa mainittiinkin, kanit saattavat välillä olla myös aikamoisia tuholaisia, joten kaikkein arvokkaimpia antiikkituoleja ei kannata kanin ulottuville jättää. Kanit ovat luonnossa laumaeläimiä, joten niitä kannattaisi olla aina vähintään kaksi. Kaksi urosta tai kaksi naarasta eivät kuitenkaan välttämättä tule keskenään toimeen. Paras olisi siis hankkia uros ja naaras. Uros pitää kuitenkin kastroida ellei haluta pikaista perheenlisäystä.