Ravitsemuksesta
Kaikkien lemmikkien hyvinvointi pohjautuu oikeanlaiseen ravitsemukseen. Eläinlajien välillä voi ravintovaatimuksissa olla dramaattisia eroja. Esimerkiksi tässä artikkelissa käsittelyssä olevia kissaa ja koiraa ei voi ruokkia samalla tavalla, ja on siis ymmärrettävä, että kissa ei ole pieni koira. Koira pärjää kasvisravinnolla, mutta kissalle liha on suorastaan elinehto. Syynä tähän on se, että kissa tarvitsee ravintonsa mukana esimerkiksi arginiinia ja tauriinia, joita se saa riittävän määrän vain lihasta. Kissa ei myöskään pysty syntetisoimaan A-vitamiinia sen kasvisperäisestä esiintymismuodosta eli beetakaroteenista.
On myös huomioitava, että kissan elimistö ei kestä runsashiilihydraattista ruokaa. Oikeastaan kissa ei tarvitse hiilihydraatteja juuri lainkaan, mutta se voi kuitenkin tarvittaessa käyttää niitä energianlähteenä. Sen sijaan proteiini on kissalle erittäin tärkeää, sillä siitä kissa saa yllä mainitun arginiinin lisäksi myös muita tärkeitä aminohappoja. Myös riittävä rasvahappojen saanti on taattava. Rasvahapot vaikuttavat muun muassa turkin kuntoon ja munuaisten oikeanlaiseen toimintaan.
Vaikka edellä kerrottiinkin koiran pärjäävän tarvittaessa pelkällä kasvisravinnolla, koiran kasvissyöjänä pitäminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Koira ei nimittäin ole luonnossa kasvissyöjä. Ainakaan pelkillä raaoilla kasviksilla koira ei pitkälle pötki. Se nimittäin tarvitsee myös proteiinia ja rasvaa pysyäkseen terveenä. Itseasiassa rasva on koiran ensisijainen energianlähde. Koiran ravinnon pitäisi myös olla hyvin sulavaa. Koiran ruokinta ei kuitenkaan ole aivan niin tarkkaa kuin kissan. Pääperiaatteena on, että kissa ei pärjää koiran ruualla, mutta koira puolestaan pärjäisi mainiosti kissan ruualla.
Ravinnon laadun lisäksi sekä kissan että koiran, ja tietenkin myös kaikkien muiden lemmikkien kohdalla on otettava huomioon ruuan määrä. Monella karvaisella kaverilla on taipumus syödä liikaa, mikäli ravintoa on jatkuvasti saatavilla. Liikalihavuus rasittaa niveliä ja altistaa 
diabetekselle. Pahimillaan ylipaino voi lyhentää eläimen ikää jopa kahdella vuodella, mikä on prosentuaalisesti paljon suhteutettuna lemmikin eliniänodotteeseen. Lemmikin ylipainon voi todeta tunnustelemalla kylkiluita. Jos ne eivät löydy helposti, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida. Koiralla olisi hyvä olla säännölliset ruoka-ajat. Kissa taas syö luonnostaan vähän kerrallaan useita kertoja päivässä, joten sille parasta olisi aina mitata päiväannos. Lisälukemista ylipainoon liittyen löytyy esimerkiksi täältä, joten onneksi tietoa on saatavilla.
Joskus tulee eteen tilanne, jossa lemmikillä diagnosoidaan joku erityisruokavaliota vaativa sairaus. Esimerkkinä tästä on esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta. Silloin eläinlääkäri luultavasti suosittelee antamaan jotain tiettyä ruokaa, joka ehkäisee lemmikin sairastamaa sairautta. Tässä ruokavaliossa tulisi pysyä mahdollisimman tarkasti, mikäli haluaa lemmikkinsä voivan hyvin. Lisäksi voidaan toki määrätä myös lääkehoitoa, mutta sen rinnalla oikeanlainen ravinto on silti erityisen tärkeää.
Mistä ihmeestä sitten tietää, antaako lemmikilleen oikeanlaista ravintoa? Hyvä ohjenuora on eläimen yleinen kunto. Esimerkiksi turkki kertoo paljon terveydentilasta. Jos se on kaunis ja kiiltävä, lemmikki voi todennäköisesti hyvin. Kehon muoto on myös erittäin hyvä indikaattori. Mikäli lemmikki on normaalipainoinen, on ainakin ravinnon määrä oikea. Lemmikin silmien tulisi olla kirkkaat ja rähmättömät, korvien puhtaat ja ulosteen normaalia. Vaikka lemmikin kunto olisi hyvä, kannattaa silti markettiruokien sijaan suosia eläinkaupoista löytyviä tuotteita. Niissä on taustalla asiantuntijoiden tuotekehittelyä, mikä takaa sen, että lemmikki saa kaikki sille tarpeelliset ravintoaineet. Mikäli jokin lemmikin ravitsemuksessa tai terveydentilassa mietityttää, kannattaa aina kääntyä ammattilaisen kuten esimerkiksi eläinlääkärin puoleen.